Lenkkeillessä tykkään kuunnella erilaisia haastatteluohjelmia. Viime aikoina olen kuunnellut Yle Areenan Sunnuntaivieras-ohjelmaa, jossa haastatellaan eri alan ihmisiä. Mielenkiintoista näissä haastatteluissa on jokaisen henkilön oma tarina, miten on päätynyt siihen missä nyt on, millaisia muistoja lapsuudesta, minkä asioiden kanssa on joutunut painimaan ja missä on erityisesti onnistunut. Kuuntelen näitä suurella uteliaisuudella, joskus herkistyen, joskus samaistuen ja joskus iloiten.
Osa haastateltavista on minulle julkisuudesta tuttuja, joten olen mielessäni luonut heistä jo jonkinlaisen mielikuvan ihmisenä. Ja silti joka kerta yllätyn siitä tarinan runsaudesta ja ihmisen monipuolisuudesta, joka haastattelussa ihmisestä välittyy. Toki haastattelukysymykset johdattavat henkilöä kertomaan juuri tiettyjä puolia ja asioita itsestä, mutta silti tarinoihin tulee paljon sellaista syvyyttä ja uutta näkökulmaa, joka yllättää minut.
Viimeksi haastatteluja kuunnellessa oivalsin, että näissä on jotain sitä samaa minkä koen identiteettivalmennuksissa: ihmisen kertoma tarina itsestä on aina yllättävä ja kiinnostava. Jokaisen tarina on ainutlaatuinen ja piirtää henkilöstä eteeni aina uudelleen sellaisia puolia, joita ei mitkään tulkintani olisi osanneet kuvata. Tämä on yksi osa työni suolaa ja hedelmää; saada kuulla erilaisia tarinoita elämästä.
Milloin sinä olet (tai oletko koskaan?) kertonut itsestäsi tarinaa toiselle henkilölle? Sellaiselle, joka ei sinua tunne syvällisemmin tai kauempaa nuoruudesta, ehkä lapsuudesta saakka? Mitä silloin kerroit tai kertoisit? Antaisitko valon loistaa ja muistaisit kaikki hyvät hetket, onnistumiset ja ilon tunteet? Vai värittäisikö tarinaasi suru, epäonnistuminet ja monet varjoisat hetket? Millaisena sinä koet oman tarinasi tai haluaisit muiden sen näkevän? Olisitko tarinasi sankari, selviytyjä vai haluaisitko haudata tarinasi metrien syvyyteen maahan?
Kun kerromme omaa tarinaamme, monet muistot saavat uuden värin; tumman tai valoisan, riippuen, miten me olemme siitä toipuneet tai miten olemme sen omaksuneet. Se, miten kerromme tarinaamme, kertoo aina myös siitä, millaisia me olemme tänään. Tarinan jakamisella voi myös olla yllättävän suuri merkitys sille, miten jatkamme elämäämme tulevaisuuteen. Millaisia kuvia piirrämme tulevaisuuden tarinaamme.
Tarinan jakaminen ja sen tutkiminen yhdessä identiteettivalmennuksessa voi olla vapauttavaa ja silmiä avaavaa. Yhdessä voimme pohtia millaisia valintoja olet elämäsi aikana tehnyt, keitä ihmisiä silloin on ollut niihin vaikuttamassa ja miten ole kuhunkin valintaan itse vaikuttanut. Valmennuksessa tulet tietoisemmaksi itsestäsi ja omista voimavaroistasi, jolloin myös vahvistut elämäsi valinnoissa.
Syysterveisin
